Fantasy wolrd

"joku tuttusiko?" Avá kysyi huvittuneena. häntä mietytti pojan ja ihmisen välinen side, mutta nyt oli tärkeämpää pitää silmät auki. tulija seisoi kellotornin alapuolella tuijottaen suoraan ylös. Aváa hermostutti. hän pystyi tuntemaan miehen polttavan katseen sydänmessään, ja aavisti piilevän vaaran.* "Hitto.. kuka se on?" Avá kuiskasi hiljaa haltiaksi purren huultaan. ehkäpä avá oli vielä lapsi kun oli vasta 500 mutta hän käyttäytyi kuin aikuinen. paitsi nyt.*

Siénna: * Tyttö kurkottautui katsomaan ikkunasta ulos ja työnsi siitä läpi koko päänsä. * "Tuskin, ei meitä ole minun tietääkseni kuin Adén ja minä. " * Siénna vastasi Adénin puolesta ja tähyili pimeyteen. *

Adén: * Adén hymähti Aván kysymykselle. Pojan itsensä mielestä Siénnan ja hänen yhdessä olossa ei ollut mitään outoa, olihan tyttö pelastanut joskus hänen henkensäkkin ja toisinpäin. Samassa poika jännittyi ja nykäisi Siénnan pois ikkunasta samalla kun nuoli suhahti ylöspäin ikkunan ohi. Jos ei Adén olisi jälleen Siénnaa pulasta pelastanut töröttäisi tytön päästä nyt nuoli. *

*avá säpsähti ja jännitti joustaan lisää.* "En taida tarvita tekosyitä?" *heitin kysymyksen ja ammuin nuolen tahallaan ohi miehen. mies hätkähti. ava irvisti ja kirosi pimeyttä, joka tuntui sokaisevan hänenkin silmiäänsä. mies alhaalla naurahti. ava oli ampumassa uudetsaan mutta tunsi adenin tarttuvan hänen käteensä(?) Avá käänsi päänsä äkkiä häneen.* "Mitä?"

Adén: *Poika tarttuikin Aván käteen ja katsoi tuota. * "Tiedätkö kuka tuo on? Hän ei tiedä välttämättä keitä me olemme. Muttemme mekään tiedä kuka hän on. " * Adén sanoi ja päästi irti Aván kädestä ja vilkaisi mustaa ikkunaa. Pihalta ei kuulunut äännähdystäkään enää ja oli aivan hiljaista. Adén oli jähmettynyt paikoilleen ja tuijotti tiiviisti ulos. *

Siénna: "Mutta miksei me sitten oteta selville kuka tuo on?!" * Siénna huudahti ehkä turhankin kovaa. * "Mä voin mennä ottamaan selvää!" * Tyttö sitten lisäsi ja ennenkuin Adén ehti mitään tehdä oli jo tyttö juossut portaisiin. *

Adén: "Siénn-." * Adén aloitti, mutta tyttö oli jo mennyt. * "Idiootti." * Poika mutisi ja vilkaisi Aváa. * "Menen perään, ei siénnaa voi yksinkään jättää, tytöllä ei ole edes asetta." * Poika sanoi ja hetkessä oli tuokin hävinnyt portaisiin. *

* tuijotti hetken pojan perään ja jännitti sitten josuensa. hän hiipi pojan perässä alas varmistettutaan että muita ei ollut ulossa. aváa ketutti että poika oli estänyt häntä ampumasta. kauempaa tyttö tarkkaili kahta muuta jännittyneenä. kuka hullu siellä olisi?* ¤Onko tämä nyt niin viisasta?¤ Aws telepaattasi pojalle.* ¤Jos siellä onkin cihumanin joukkoja ?¤ *avá jatkoi. äänestä kuului selvästi hermostus. tyttö ei ollut tottunut että joku hyökkäisi rauniolle, etenkään kun vasta tänään ihmiset olivat alkaneet kulkea niissä.*

Adén: *Siénna oli jo melkein hyökkääjien luona, kun poika tarttui tyttöön ja vetäisi hänet takaisin. Adén ei sanonut mitään, mutta tuon silmistä näki heti mitä poika ajatteli. Siénna perääntyi syrjään, samalla kun Adén siirtyi kuulostelemaan ovelle. Poika tiesi vihollisten tulleen luultavasti heidän perässään tänne, joten mielellään Aválle ei saisi tapahtua mitään, sillä Adén ei tupannut tykkäämään huonoista asioista, jotka tapahtuisivat hänen takiaan. Tai, kukapa niistä pitäisi? Ulkona oli kuoleman hiljaista, eikä sisältäkään kyllä kuulunut ääntäkään. Adénin mielestä Siénna hengitti turhan äänekkäästi, mutta minkä tyttö lajilleen voi, ja minkä haltiapoika kuulolleen? *

* avá laskeutui portaat äänettömin askelin, vilkaisi siennaa ja siirtyi tämän eteen, jännittäen jousensa kohti ovea. Avá ei välittänyt siitä jos hänelle kävisi jotain. hän oli niin tottunut siihen, että se tuntui ihan jokapäiväiseltä. tosin ihmistytölle ei siasi käydä mitään. tätä menoa hänen pitäisi oikeasti lähteä evakkoon.* ¤Pysy poissa tulilinjalta, tyttö.¤ *avá telepaattasi siennalle tyynesti edes ajattelamtta että tämä saattaisi säikähtää.(?)*

Siénna: * Tyttö tuhahti ja hipsi Aván takaa pois. Tyttöä raivostutti olla kaikkien suojelema vain rotunsa vuoksi, ihan hyvin nuo kaksi voisivat saada nuolesta kuin hänkin. Tyttö sai idean vanhoista tiiliskivistä ja keräsi niitä keon viereensä. Niitäkin voisi viskellä, kun muuta asetta ei tytöllä ollut, vaikka olisikin ollut, ei tuo niillä osannut mitään tehdä. Vähän oli joskus Adén tuota opettanut jousella ampumaan, muttei siitä mitään oikein meinannut tulla. *

Adén: * Poika huomasi mitä Siénna teki eikä voinut olla hieman hymyilemättä. VAikka tytöllä ei ollutkaana seita tuo keksi silti aina keinon taistella, eikä halunnut olla avuton. Sitä Adén arvosti, enemmän kuin antoi ymmärtää. * ¤Et saa häntä pysäytettyä noin, usko huviksesi.¤ * Adén telepaattaisi Aván ajatuksiin. *

¤ Hyypiötä oven takana, vai pentua?ja pennulla tarkoitan tyttöä.¤ *Avá virnisti adenille ja käänsi salamana katseensa ovelle, sillä ulkoa kuului ääntä. avá jännitti joustaan lisää vetäen kasvoilleen kiven kovan ilmeen. seuraavaksi kuului kova jysähdys kun jokin osui oveen. toisella kerralla ovi räsähti uhkaavasti.* ¤Ukko tiputtaa kohta tornin niskaamme!¤ *avá telepaattasi molemmille kitkerästi kun katosta tippui muutama tiili. kolmanella jysähdyksellä ovi hajosi säpäleiksi ja pitkä mies astui sisään. ulkona välähti salama. Avá kiristeli hampaitaan.* ¤Hänet minä tunnen. Se on Cihuman.¤ *avá jatkoi adenille, kun mies laski huppunsa.* "Hyvää iltraa, arvon roskaväki. aika kaivertaa hautakilpi." *Cihuman sanoi.*

Siénna: * Tyttö pelästyi oikeasti pahanpäiväisesti ja hypähti taakseppäin. Tuo ei ollut koskaan nähnyt Cihumania noin läheltä. Paitsi ehkä silloin kun tuo oli meinannut teloittaa Adénin suorilta jaloilta. Ja tuo tuskin oli unohtanut kaksikkoa, niin monesti nämä olivat meinanneet jäädä kiinni ja päässeet karkuun. * "En mä osaa kirjoittaa. Tai osaan. Ainakin osittain. Kai. Mutten hautakiveen. Ainakaan. Luulisin. En ole koittanut. Paljonko aikaa meillä on kaivertaa?" * siénna alkoi pälpättää. *

adén: ¤Turpa lukkoon, Siénna.¤ * Adén telepaattasi tytön ajatuksiin ja tuhahti. Cihuman kieltämättä oli vaikuttava ilmestys, mutta miksi aina piti ukkostaa? Ukkostaa? Niimpä. Kai tuo herra toi myrskytkin mukanaan. Nyt se ainakin oli selvitetty ettei tuo ollut ystävä, vaan päinvastoin. Todella päinvastoin. Adénilla ei ollut muita kuin erittäin huonoja muistoja tuosta miehestä, jotka nyt pälkähtivät pojan päähän. *

"Älä huoli lapsi.. lupaan kirjoittaa hautakiveesi kuinka kuolit ensimäisenä suojelaksesi haltia ystävääsi." *Cihuman nauroi ja veti miekan huotrastaan.* "neiti aván voin säästää, jos hän suostuu pyyntööni." *Cihuman nauroi ja ojensi kätensä. Avá ärähti ja tuijotti juolmasti takaisin.* "En aijo huoraksesi! kuolen mieluummin!" *avá sihisi hän ei halunnut. hän ei susotuisi. Cihuman tuhahti ja hyökkäsi. silmääkin nopeammin. nopeammin kuin ava oli odottanut. avá päästi nuolesta irti, jonka cihuman väisti. avá hyppäsi sivuun. h'n työnsi jousen pois ja veti tilalle katanansa. avá kiersi lähemmäs adenia ja siennaa. sitten se vasta alkoi. sisään syöksyi usieta cihumanin joukkoja.* ¤Hitot! yläkertaan.. NYT!¤ *avá teleppaatasi. kai käskyn ymmärsi, kun tornin eteinen oli ahdas, ja sisälle ryntää kymmenen cihumanin miehiä panssaroituna.*

Adén: * Poikakin vapautti pari nuolta heti kun Cihuman hyökkäsi. Siénna ei tajunnut tietenkään tulla, vaan viksoi tiiliskiviä ympäriinsä. Poika juoksi vaarallisesti tytön luo ja veti perässään tuon yläkertaan. * "Ota tämä." * Adén sanoi ja löi pitkän tikarinsa Siénnan käteen. * "VArmuuden vuoksi. Ja muista mitä sinulle joskus opetin. " * Adén sanoi ja katsoi tyttöä vakavana. *

Siénna: * Tyttö nyökkäsi ja piti tikarista tiukasti kiinni. * "Entä jos me romautettaisiin katto? Niiden päälle?" * Siénna kysyi hiljaa ja katsoi Aváa, sillä sen tyhmäkin ymmärsi että päätösvalta oli nyt tuolla, eikä tyttö mitään vastausta olisi kuitenkaan Adénilta saanut, jos päätösvalta olisi pojalla ollut, olisi tuo suoraan tehnyt niin kuin siénna ehdotti tai jättänyt tekemättä. *

*ava ampui nuolia portaiden yläpäästä. sitten hän kaatoi muutaman tiilipinon portaisiin hidastamaan miehiä.* "Jos yksi sortuu, kaikki sortuu!" *avá ärähti ja pysähtyi sekunniksi. niimpä. yhden sortuessa, kaikki sortuisivat. cihumankin voisi delata.avá hymyili.* "Ylimpään kerrokseen siis. kai lapsi uskalta hypätä? ja uida? " *avá kysyi katsoen tyttöön hetken aikaa, ampuen pari nuolta portaisiin lisää.* "Mitä enemmän kiveä, sen tuhoisampaa." *nyt avá katsoi poikaan kurtistaen kulmiaansa. sitten hän säpsähti. miehet olivat päässeet puoleen väliin. ja avá tunsi nuolen riipaisevan ihoaan. hän inahti ja säntäsi ylempään kerrokseen.* ¤Ylimmän kerroksen takaseinän ikkunasta pääsee toiselle katolle. kolmannesta pääsisi siihen, mutta katto on liian korkealla. on kai mentävä nelosesta.¤*avá teleppaatatsi samalla kun kiirehti neloseen. hän löyisi hetkessä tavaransa, jotka pakkasi sukkelaan. tornin kattoa piteli kasassa vain köysi kudos, jonka hän oli kasannut. avá piteli tikaria ratkaisevasti köydellä odotaen kahta muita poistumaan rakennuksesta.*

Adén: * Kaksikkos seurasi joutuisasti Aváa ylös. Siénna näytti olevan pyörällä päästään. * "Osaa. Eikä hän ole lapsi." * Adén sanoi ja mulkaisi Aváa merkitsevästi, pojan silmissä kyllä pystyi huomaamaan pienoisen vihan ja ärtymyksen välisen pilkahduksen. Adén eio pitänyt siitä että Siénnaa haukuttiin lapseksi, ei yhtään. Vaikka kuinka olisikin ollut haltia ja niin täynnä itseään ei silti tarvinnut alkaa toisia haukkumaan. *

Siénna: * Tyttö ei sanonut mitään, vaikka avá tuota haukkuikin. Ainakin Siénnan mielestä. ja ilmeisesti Adéninkin, sillä poika näytti alkavan puolustaa häntä, josta Siénna oli salaa todella iloinen. *

"Ei pahalla. mutta hän on yhä alaikäinen. " Avá tuhahti, ja katkaisi köyden. sitten katosta tippui lisää tiiliä. hetkessä katto oli romahtamassa. avaá hyppäsi ikkunasta ja laskeutui kierien toiselle katolle vilkaisten peräänsä. Oikeastaan hän oli päättnyt viedä kaksikon pois talosta, ja harkitsi lähtemistä omille teilleen. tyttö ei ollut tottunut vieraiden seuraan, ja tiimi työskentely ei sujunut koska avá tiesi olevansa ärsyttävä hyypiö. hän jopa arveli tietävänsä mitä mieltä aden hänestä oli. avá ei ollut milestään itseään täynnä. vaan hiukan ärtynyt. hänen mielestään paikalla oli liikaa porukkaa. se oli osa syy kärkevyyteen. kai hänen olisi pyydettävä anteeksi jossain vaiheessa. kai sitten kun hän eroaisi kaksikosta. tai yrittäisi. oikeastaan avá ei ollut varma asiasta. ja nyt hänen olisi mietittävä mihin, heidän pitäisi lähtreä. hetkessä vastaus pälkähti tytön mieleen. hän kääntyi ympäri ja tuijotti metsää. kai hän voisi metsästää ruokaa tuolla. muutakaan mahdollisuutta ei tainnut olla.*

Siénna: * Adén oli jo loikannut kevyesti katolle, mutta Siénna epäröi. Koko talo oli luuhistumassa ja tyttö pelkäsi hyppäämistä. Oikeastaan Siénna oli kokenut aina korkean paikan pelkoa, joka tarttui nyt tyttöön voimakkaasti. Kuitenkin tuo sulki silmänsä ja loikkasi, muttei katon reuna tullutkaan vastaan, vaan Adén tarttui tyttöön ja hilasi tuon katolle. Siénna tajusi vasta silmät avattuaan että olsi tippunut muuten. *

Adén: "Varovasti." * Poika sanoi katsoen tarkasti siénnaa, josta piteli kiinni. Sen jälkeen poika päästi irti ja vilkaisi Aváan. Poikaa alkoi hymyilyttää ja tuo ojensi kätensä Aválle. * "Kai sinä sitten olet ihan ok tyyppi. Olen Adén." * Poika hynmyili ja näki silmäkulmastaan Siénnan suun loksahtavan auki. Tyttö ei tietenkään olisi uskonut tätä adénista mitenkään. *

*myös aván suu loksahti auki. tuota hän ei olisi pojasta uskonut. Juurihan poika hänelle rähjäsi. ja nyt aden sanoi häntä ok tyypiksi. awsista se oli melko loukkaavaa. kai se välähti hänen kasvoillaan. tosin ykklähän tyttö tiesi alunperin että tämä ei ollut luottanut tyttöön ollenkaan. nyt se tuntui mahdottmalta. juuri kun aws oli ojentamassa kättään, koko otrni romahti. aws juoksi katon reunalle ja tarkkaili silmä kovana. cihuman juoksi ulos luhistuvasta rakennuksesta. aws huokaisi. ja sitten nuolia alkoi sataa toisilta katoilta.* "Juma!" *aws ärähti. väisti nuolen, joka olisi lävistänyt hänen otsansa.* "Voidaanko jo mennä? vaiukka mettään? sinne tuskin ne tulee?" *aws hyppäsi nuolien ulottumattomista katsoi poikaan. aws taisi olla ainut loukkaantunut porukasta. hän koitti olla välittämättä.*

Noniin oon täällä keskeneräisen tyypin kanssa. Roolaan sitten huomenna jos voinn.... Ja tajuan ja jaksan... Että silleen.

Adén: *Adén hymähti ja huomasi Cihumanin pakenevan luhistuneesta rakennuksesta. Mies taisi jo olla nuolenkantaman ulkopuolella, joten poika ei vaivautunut nuoliaan tuhlaamaan turhaan. Kun tuo kuuli Aván kysymyksen poika kurtisti kulmiaan. Metsään? Juuri kun tuo oli vastaamassa Aválle Siénna tyrkkäsi pojan syrjään nuolisateesta, johon olisi Adén kuollut salamana. Kaksikko hyppäsi nopeasti Aván perässä. *

Siénna: "Juma**uta, mikä noiden ongelma on!?" * Siénna puuskahti ja vilkaisi Adéniin. Pojan katseesta ei voinut lukea mitään. * "Luulen että mennään metsään, vai mitä Adén?" * tyttö kysyi, mutta kuten arvasikin, ei saanut pojalta minkäänlaista vastausta. Siénna huokaisi ja katsoi Aváan toivoen tytön edes puhuvan jotain. Tosin, tuo oli huomannut kyllä jo etteivät kaikki haltiat todellakaan olleet samanlaisia. *

*avá huokaisi ja piti suunsa kiinni. hän ei haöunnut sanoa juuta eikä jaata. poikahan saisi vain lisää ruutia pesäänsä. tyttö päättäköön. tai poika, ihan sama, sillä epäilemättä kolmikon tiet eroaisivat tuota pikaa. mikäli kumpikaan ei pitäisi puolustus puheita. avá vain huokaisi uudestaan ja lähti raahautumaan kohti metsää. hän ainakin menisi nyt, kun se olisi vielä mahdollista. aws hieraisi olkapäätään* ¤Tehkää mitä huvittaa, mutta minä en tänne jää.¤ *aws teleppaattasi molemille.*

Adén: * Poika huomasi että jollakin käsittämättömällä tavalla oli alkanut pitää tytöstä. * "Me liitymme seuraasi, jos se vain sopii sinulle." * Poika sanoi ja lähti kävelemään tytön perään Siénna perässään. * ¤Anteeksi edellinen käyttäytymiseni. En ole tottunut vieraisiin, sen siitä kai saa kun elää 3 vuotta jonkun kanssa kaksin. Mutta en halunnut loukata sinua mitenkään, enkä jatkossakkan, jos loukkaan. Anteeksi.¤ * Adén telepaattasi ainoastaan Aván päähän. *

¤ Älä viitsi. minähän sen aloitin. en ole nähnyt ketään haltiaa puoleen vuoteen, ja elänyt piilotellen. väkisinkin tarttuu kärkevyys ja epäkohteliasuus.¤ *aws vatsasi pojan teleppttaukseen hämmentyneenä. sammal hehkui seinillä ja avá astui metsään.* ¤Jos sulla on jotain tietoa minne nyt mennään, se olisi hyvä. minulla ei ole aavistustakaan mitä tämä metsä sisältää. en osaa varmaan navigoida täällä.¤ *avá jatkoi. hän kääntyi katsomaan kaksikkoa.* "olen tutummin Aws. en Awws... vaan Aws. jos jompi kumpi sanoo minua Awwsiksi, hän saa luvan huomata että hänen otsaans akoristaa nuoli - selvä?" *aws hymyili. vitsissä oli varoitus.*

Adén: "Ollaanpas sitä nyt tarkkoja." * Poika hymyili. * "Ja avstaus ensimmäiseen kysymykseesi on: Kyllä ja en. Nimittäin, joissain osissa metsää osaan, tässä osassa, en." * Adén saanoi vakavoituen. * "Mutta Siénna voisi tietää." * Adén sanoi ja kääntyi katsomaan tyttöä. *

Siénna: * Tyttö punastui hieman* "E-en mä osaa. Siitä on aikaa. Mä olin vasta viiden vanha, Adén! En mä voi muistaa kaikkea!" * Siénna puolustautui, ja kyse oli siitä kun tuo oli perheensä kanssa kaupunkiin joskus saapunut tätä kautta. Sitemmin tytön vanhemmat oli kyllä tapettu, hekin olivat veljeilleet haltioiden kanssa, mutta heille oli käynyt huonosti. *

*tyttö ähkäisi. nyt tarvittiin aivoja.* " Okei.. no kellään mitään hajua, missä vois olla turvallisinta?" *avá kysyi ja vilkaisi ympärilleen. hänen mielstään haltia kaupungit olisivat erittäin hyvä vaihtoehto. toisaalta, mikäli aws lähtisikin omille teilleen.. tuskin. kuten aikaisemmin huomasimme, avá ei osannut navigoida mokomassa metsässä. ja avá huomasi pitävänsä pojasta. huolestuttavaa.* "tuota... haltia kaupungit? ehkä ne ettii meitä sieltä eka, mut tuskin kovin moni haltiosta on cihumanin puolellakaan?" *rykäisin nyrkkiini.*

Adén: * Pojan koko olemus muuttui erillaiseksi ja poika itse jotenkin haikeaksi ja surulliseksi. Hetkeksi tuo vaipui ajatuksiinasa ja seilasi monien vuosien takaiseen historiaansa, mitä ei siénnakaan tiennyt. hetken päästä Adén havahtui ja katsoi Aváa. * "Ei." * Poika sitten sanoi yks'kantaan ja huomasi silmäkulmastaan Siénnan kysyvän katseen. Tyttö tietysti oli luullut pojan haluavan omiensa pariin kovastikkin, mutta kaikki liittyi Adénin hieman synkähköön menneisyyteen. *